Olenpas laiska. Matkaraportin kirjoittaminen on kyllä käynyt monta kertaa mielessä, mutta enpäs ole sitten saanut aikaiseksi. Talven saapuessa mun elämänrytmi kääntyy aina säästöliekille. Koulunkäyntikin sujuu kuin hidastetussa filmissä, enkä saa mitään aikaiseksi -ainakaan kunnialla. Kärsin motivaation puutteesta ja mulla on kirjanlukupahoinvointia. Vika ei ole tietenkään minussa, vaan Suomen pimeydessä ja kylmyydessä. Lisäksi kärsin erasmuksenjälkeistä aloituskyvyn puutetautia. Ei tuu siis mitään. Plaah.

Matkaraportin saatan kuitenkin päätökseen, kun niin lupasin. Kuvien muodossa tosin, ilman suurempaa tarinankerrontaa.

Päivät 6. ja 7. lokakuuta

Pescarassa oli tämmönen mäntymetsä-puisto. Se oli vähän kuin Espoon luukki, mutta italialaisessa mittakaavassa. Kävimme kävelemässä siellä Malún kanssa ennen kuin otimme bussin kohti jännittävää Napolia.

Kun saavuimme Napoliin, vettä satoi ja salamoi. Sähköt menivät aina välillä poikki. Mietimme Malun kanssa, että mihin olimme oikein itsemme laittaneet. Malún serkku Chiara oli onneksi meidän matkaopas. Majottauduimme Chiaran opiskelija-asunnolle ja Chiara kokkasi meille iltapalaa (pastaa tietysti). Chiara ei puhunut paljoakaan englantia, joten kommunikoimme niin, että hän puhui italiaa ja minä puhuin enkkua. Se sujui yllättävän hyvin ("ascolta! ascolta!")

Tää kuva on otettu Chiaran huoneen ikkunasta. Chiaran opiskelijakämppä sijaitsi pelottavalla espanjalaisen korttelin alueella, joka on kuulemma mafian temmellyskenttää. Jätehuolto ei ainakaan suju Napolissa, kuten kuvasta voi huomata. Syynä on mafia, joka on myynyt Napolin kaatopaikkatilaa pois muille alueille. Nyt jätteitä pursuaa sitten kaupungilla aika näkyvästi joka puolella...

Nami! Italialaisia herkkuja. Pakko myöntää, että ruoka on siellä Hyvää... Napolissa syötiin tietysti aitoa, napolialaista pizzaa.. Paikallista sitruunalikööriä ei tosin maistettu.

Mafia on Napolissa tosiasia eikä mitään legendaa. Sunnuntai-iltapäivällä historiallisessa keskuksessa järjestettiin mafian vastainen konsertti. Mikä mua ihmetytti kaupungin keskustassa eniten oli se, kuinka kauniit vanhat rakennukset ja monumentit päästetään rappeutumaan. Esimerkiksi lähes poikkeuksetta kaikki patsaat oli täynnä kaikenmaailman graffitteja ynnä muita rumia nimmareita.

Italialaiset harrastavat aukioita. Niitä löytyy joka nurkan takaa, ja ne ovat toinen toistaan kauniimpia.

Oukei. Jatkoa seuraa kunhan taas jaksan. Seuraavaksi piipahdetaan Roomaan.