Arhakkaflunssapopo (hahaa!) on iskeny moneen opiskelijaan viimeisten paivien aikana. Itse huomasin kurkussani jotakin outoa tasan viikko sitten. Mikaan ei oo arsyttavampaa kuin sairastaa silloin, kun kaikki on viela uutta, aikaa on rajoitetusti ja tekemista todella paljon! Ma kavelin (lue: raahauduin puolen tunnin matkan mary gee-taloilta) flunssasta huolimatta joka paiva yliopistolle, mika oli tietysti ihan tyhmaa. Nyt oon kuitenkin paassyt jo pahimman yli.

Olen vihdoinkin yrittany aloittaa opiskelut ja tekemista on oikeasti todella paljon! Oulussa mantsan kurssien luennot kestaa parisen viikkoa ja silloin kurssin luentoja on joka paiva. Tentti seuraaa heti luentojen loppumisen jalkeen ja tenttikirjat on tarkkaan maaritelty. Taalla taas kurssit kestavat lapi koko lukukauden. Saman kurssin luentoja on kaksi tuntia viikossa. Akateemista varttia ei tunneta vaan luento kestaa 55 minuuttia. Myohastymista ei katsota hyvalla. Taalla ei ole mitaan tiettyja kurssikirjoja, vaan saamme joka luennolla kirjalistan, joka on taynna erilaisia vaihtoehtoja ja myos nettikirjoja tai artikkeleita. Naista meidan pitaa valikoida sellaiset opukset, joita pidamme mielenkiintoisimpina / hyodyllisimpana (tai tyypillisesti ne kirjat, jotka ovat saatavilla). Kirjasto on ihana! Se on taynna uutukaisia kirjoja aiheesta kuin aiheesta ja valikoima on selkeesti parempi kuin Oulussa. Jos olisin tutkija, Leicesterin kirjasto olisi unelmapaikkani. 

Joka mantsan kurssiin liittyy essee ja esseen pituus on maaritelty tietylla sanamaaralla. Mun taytyy vaantaa maaliskuun aikana kolme esseeta, joiden pituus tulee olla 2500 sanaa (cool). Kursseihin liittyy myos tavallisesti seminaareja, joihin pitaa valmistella tai ainakin lukea joitakin arttikeleita. Ma oon tosin seminaarien suhteen onnekas, koska mulla on vain yhdessa mantsan kurssissa tiedossa seminaari. Kaikki kurssit tentitaan lopuksi kesakuussa yhden viikon aikana. Tentti kestaa noin kaksi tuntia ja siella pitaa kirjoittaa kaksi esseevastausta ennalta tuntemattomasta aiheesta. Mutta mina onnekas, englantia hitaasti ja huonosti kirjoittava erasmusopiskelija saan tehda tentin sijaan ekstraesseen! Ei siis tentteja tiedossa tana lukukautena.

Viime viikon arkipaivat eivat sisaltaneet opiskelun ja sairastelun lisaksi oikeastaan mitaan muuta. Eilen kuvioihin tuli kuitenkin lopulta ja onneksi poikkeus, koska me paatettiin osallistua Maria Luisan, suomalaisen Juhan ja saksalaisen Frederikin kanssa International Students Assiociationin jarkkaamalle reissulle Bathiin. Bath on roomalaisten rakentama kaupunki Bristolin vieressa. Mina leikin Bathissa taas kunnon turistia ja otin paljon kuvia. Seuraavassa onkin siis tiedossa pieni kuvaesitys :)

Pistetaan heti alkuun tammonen "olenollusiella"-kuva.

Tammosia rakennuksia siella oli. Aika monta pilaria... En saanut laheskaan koko rakennusta mahtumaan kameran raameihin. Maria Luisa oli ihan innoissaan, kun kaikki naytti samalta kuin Roomassa!

Aika hieno kirkko vai mita? Ei viittity menna sisalle, kun siita olisi pitany maksaa 2,5 puntaa.

Kaytiin katsastamassa Maria Luisan kanssa euroopan pohjoisimmat Roman Baths'it. Tuo vesi tuolla takana on yli kolkytasteista. Mulla on nykyisin paljon italialaisia kavereita ja musta tuntuu, etta oon niiden vieressa aina valtaisa goljatti. Suomessa oon tottunu siihen, etta oon just tasan tarkkaan suomalaisen keskikokoisen naisen pituinen... Kaikki on suhteellista.

Kuumailmapallo pilaa illuusion aidosta roomalaisesta tunnelmasta.

Olin tallentanu naa kuvat mun muistitikuille harmillisen pienena, sorry. Ehkapa niista saa silti jotakin selvaa. Retki oli jokatapauksessa todella onnistunu ja kuten kuvista huomaa taivaalla ei ollut edes pienta pilvenhattaraa. Saat todella suosii taalla Englannissa.

Reissun jalkeen paatin viela menna viattomasti juomaan yhden siiderin viereiseen Block CC:hen skandinaavi- ja valimerikavereideni kanssa. Mutta kaikkihan tietavat jutut yhdesta siiderista. Ilta / yo venyi pitkaksi ja jatkoimme matkaa Block CC:n keittiosta viereiseen yokerhoon. Rankasta Bathin reissusta, pienesta loppuflunssasta ja vahaisista younistani huolimatta ilta oli hauskin pitkaan aikaan! Tapasin muuten Block CC:ssa slovakialaisen hepun, joka oli todella otettu, kun tiesin Bratislavan (en siis sekoittanu Slovakiaa tsekkeihin) ja heidan latkajenginsa. Latkasta riittikin sitten juteltavaa vahaksi aikaa. Innostuin lisaksi puhumaan skandinaavien (= ruotsalaisen, kahden tanskalaisen seka farsaarelaisen) kanssa ruotsia, vaikka en osannu sonkottaa paljoa muuta kuin "jag kan tala bara lite svenksa". Sanoin lisaksi "Kan jag fa en pommac, jag tycker om att springa och hoppa & min svenska ar jattedaligt!". Olimme yokerhossa pilkkuu asti ja koska emme jaksaneet odottaa taksia, paatimme kavella kotiin. Ulkona oli mukavasti pienta pakkasta.

Tanaan ehka opiskelen jotain, kayn ruokakaupassa ja valmista pastaa seka syon paahtoleipaa nutellalla. Nutella on maapahkinavoita ja todella suosittua mun kamppisten keskuudessa. Paatin ottaa selvaa nutellan salaisuudesta ja ostin sita viime tiistaina Asdasta. Nutella on todella hyvaa. Harmittaa, etta ostin vain 200g:n pakkauksen tyypillisimman koon (750 g) sijaan.

Terkkuja kaikille ja raikkaita pakkaskeleja Suomeen!